Hyppää sisältöön

Baltic Blend

Baltic Blend -rehuinnovaatio teki kalankasvatuksesta kestävämpää

Baltic BlendKesäkuusta 2016 lähtien kaikissa Raisioaquan rehuissa on hyödynnetty Baltic Blend® -innovaatiota. Baltic Blend -rehujen raaka-aineina käytetään Itämeren kaloista tehtyä kalajauhoa ja -öljyä. Kun Itämeren alueella kasvatettavia kaloja ruokitaan lähirehulla, ravinteet kiertävät eikä niitä tule Itämereen sen ulkopuolelta. Baltic Blendin myötä Raisioaquan rehuasiakkaiden ympäristövaikutus pienenee merkittävästi, sillä kalankasvatuksen fosforikuormitus muuttuu negatiiviseksi ja typpikuormitus vähenee murto-osaan aiemmasta. 

Ravinteiden kierrätys on yksi kestävän ruokaketjun peruspilareista. Tähän asti suomalaistenkin kalojen rehuissa on käytetty raaka-aineena maailman valtamerikaloista valmistettua kalajauhoa ja -öljyä, mutta nyt ne voidaan korvata Itämeren kaloista tehdyllä kalajauholla ja -öljyllä, jolloin Itämereen ei tuoda ravinteita muualta. 

Raisioaquan Baltic Blend -innovaation myötä Itämerestä nostetaan kalajauhon valmistukseen käytettävän silakan muodossa saman verran tai jopa enemmän fosforia ja typpeä kuin kalankasvatuksessa syntyy. Luonnonvarakeskuksen mukaan Itämeren elinvoimaiset silakka- ja kilohailikannat on todettu kestäviksi, joten lähirehun valmistaminen ei ole haitaksi luonnon kalakannoille. 

Itämeren ravinnekuorma vähenee merkittävästi

Suomessa kasvatetaan 13 000 000 kiloa kalaa vuodessa. Aiemmin käytössä ollut maailman valtameriltä tuotuihin raaka-aineisiin perustuva ruokinta on tuottanut fosforikuormaa 60 000 kiloa ja typpikuormaa 507 000 kiloa vuodessa. Kun kalankasvatuksessa otetaan käyttöön Baltic Blend -Itämerirehu, päästään huomattaviin ravinnekuorman vähennyksiin. Vuositasolla fosfori vähenee 75 000 kiloa ja typpi 377 000 kiloa. Kestävä kalankasvatus siis pienentää Itämeren ravinnekuormaa. 

Raisioaqua on myös kehittänyt Hercules Opti -ruokintakonseptin, jonka ansiosta osa kalojen ruokintaan käytettävästä kalaöljystä voidaan korvata rypsiöljyllä ja silti kalan omega-3-rasvahappojen määrä pysyy hyvällä tasolla. Lisäksi Hercules-rehuissa on jo vuodesta 2009 on fytaasientsyymiä, jonka ansiosta kalanrehujen fosforikuormitus vesistöihin pieneni 26 prosenttia.

Rehut vaikuttavat merkittävästi kalankasvatuksen kestävyyteen. WWF Suomi nosti kotimaisen kasvatetun kirjolohen Kalaoppaansa suositeltavien kalojen vihreälle listalle vuonna 2014 ja kotimaisen kasvatetun siian vuonna 2016. Raision useat kalanrehuinnovaatiot ovat pienentäneet kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia.